Kisatauko päättyi sunnuntaina kun suunnattiin Imatralle kisaamaan Allan Matssonin radoille. Reina kisasi kummatkin ja Evi vaan A-kisan ihan vaan sillä, että nähdään uskaltaako se mennä miten ja meneekö se kontaktit. Oli kyllä kiva pitkästä aikaan päästä kisaamaan ja nyt pääsee onneksi kisailemaan useana viikonloppuna putkeen.
A-kisa: Evi starttasi luokan ensimmäisenä. Fiilinki oli hyvä ja E niiin intona. Olin tosi tyytyväinen kun radalla oli kaikki kontaktit, just niitä varten mä sen sinne kisoihin ilmotin. Kun jätin sen lähdössä niin se oli se oma tyypillinen räyhä. Ekan askeleen jälkeen se aloitti sen istuvaltaan pomppimisen ja räksyttämisen mitä se ei oo vielä tähän mennessä IKINÄ tehnyt kisoissa ja jota se tekee treeneissä aina. Btw, mua ennen häiritsi toi tosi paljon kun ei Reina tota ikinä tee, mutta kyllä siihen on alkanut tottumaan, niin pitkään toi on ok kunhan se pysyy siellä eikä hajoo käsiin. Oli kiva nähä, että jo jotain on muuttunut sitten viime syksyn kisoista. Heti aika alussa Evi kierti yhden esteen ohi ja mä en ikinä muista, että se kulkee mua paljon sivummalla eikä vieressä ja lähtee kiertämään esteitä jos meen niihin ihan kiinni. Kyllä tonkin saa varmasti treenaamalla korjattua, että se tietyllä tavalla tulee lähelle. Se on tossakin niin erinlainen kun Reina. Puomi ja A oli radalla tosi hyvät vaikka Allan tulikin aika lähelle ja vaan alastulossa se kattoi vähän, mutta puominkin ihan alusta laukkas kunnolla! Ei se sitä mee vielä niin lujaa kuin treeneissä, mut hyvä oli jo toikin. Keinu oli ainut mikä takkus ja siinä se pysähty jo heti alussa eikä se rullannut.
Kepit oli jo paljon vauhdikkaammat kun aikaisemmissa kisoissa ja takaaleikkaukset onnistui hyvin. Hylly sitten hankittiin siitä kun viskaisin Eviä putkeen niin se haki ihan ite sivummalla ja paljon kauempaa olevan hypyn ja se irtosi sinne ihan ite. Joistakin on varmaan kumma, että tosta ollaan iloisia, mutta ne jotka tietää miten vaikeeta noi alku kisat on meille ollu et uskalletaan mennä täysillä myös muuallakin kuin treeneissä niin tajuaa. Kyllä se pikkuhiljaa !!
Meillä ei kolmosluokassa E:n kanssa ole tulostaso ollut mitään järisyttävää, mutta mulle on pääasia aluksi, että se ihan oikeasti uskaltaa olla se oma ihana rempseä itsensä ja sitten katotaan uudestaan. Se oli kyllä niin hieno, se oli reipas ja sai kyllä paljon vierailtakin kehuja vauhdista ja menosta sekä meiningistä, vaikka se on vasta niin nuori :) Mä tykkään siitä niin paljon.
Reinan kanssa sattui ja tapahtui enkä itsekkään tiedä miten niin "turhia" virheitä niinkin kokeneen koiran kanssa voi tulla. Aluksi, rengas on ollut meille sellainen este jonka se on aina suorittanut oikein eikä ole ollut väliä mihin ite oon sijoittunut ja sen esteen suoritukseen on voinut aina luottaa. Noh menin vastaanottamaan kakkosesteen taakse, ja rengas VÄLISTÄ. Korjaus ja lopussa väärään päähän putkeen ja loppusuoralla Reina hyppäs vielä mahalleen okserin päälle. Radan jälkeen kelailin tunnelmia jäähkälenkille enkä oikeen itekkään tajunnut kaikkea mitä oli tapahtunut. Verkkahypyt jotka oli erillisessä hallissa niin kävin ottamassa okseria eikä Reinalle ollut jääny siitä mitään, hyvin hyppäsi ja joka kerran oikein.
B-kisa: En ollut ilmottanut Eviä tähän ollenkaan eli menin vaan Reinan kanssa. Alku oli niin sika m a k e e. Todistetusti ei me sitä oltais voitu mennä enää yhtään nopeempaa tai pienemmällä ja kiitos kuuluu ehdottomasti Tuijalle kun suunnitteli sen mun kanssa. Radan keskivaiheilla myöhästyin yhdessä valssissa joka oli tosi typerä valinta muutenkin ja sen jälkeen en saanut pidettyä enää Reinaan näpeissä ja se meni ihan suorilta väärään päähän putkeen. Rata oli muuten hieno, mutta ärsytti toi etten saanut sitä ite pidettyä vaan päästin sen livahtamaan putkeen. Vikasta radasta jäi muuten ihan hyvä mieli, loppusuoralla pääsin tosi paljon Reinaa edelle ja se vähän jäi painamaan, mutta kokonaisuudessaan parempi kuin edellinen rata. Ne kyllä ihan suoraan sanottuna vei mua kummatkin kun märkää rättiä.
Tänään lähdin sit Kouvolaan kuunteluoppilaaksi Niina-Liina Linnan koulutukseen, kun Tuija osallistui siihen. Oli mukava reissu ja paljon sai vinkkejä vaikka itse vain kuunteli. Teki hyvää ja oli ihan tarpeessa mulle :D Kokonaisuudessaan aika tuttuja asioita oli, yksi uusi tekniikka mitä ehdottomasti pitää treenailla. Sunnuntain kisoissa just mietin, että miten mulla tuntuu unohtuvan jotkut tietyt asiat, mutta nyt se vaan tänään tuolla koulutuksessa vahvistui, että niihin mun on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota. Ehdottomasti ensi vuonna pitää mennä jommankumman koiran kanssa jos vaan päästään, tosi hyvä oli ! Mun piti muuten laittaa Iidalle viestiä, et missä päin Suomea se luuraa ja jos ois ollu Kouvolassa niin olis tullu moikkaamaan, mutta sit se jotenkin jäi. Harmi, kun ei oo nähny piiitkään aikaan.
Nyt on taas hyvät eväät eteenpäin ja innolla kohti ensi viikon Pieksämäen kisoja Reinan kanssa ja toivottavasti meno on vähän skarpimpaa kuin Imatralla :D
Ainiin ja perjantaina käytiin Reinan kanssa Riinalla. Lukkoja oli, mutta ne saatiin avattua. Rangan ylimenoalue oli jumissa taas vähän, mutta on kuulema normaalia sellaisille koirille joilla treenataan. Kokonaisuudessa oli tosi hyvässä kunnossa eikä mitään erikoista, jes ihana kuulla !! Ollaan nyt päivittäin touhuttu kaikkea kivaa yhdessä koirien kanssa ja temppuiltu kotona ulkona ja sisällä, lenkeillä kentillä ja muissa eri paikoissa, on kyllä ollut niin kivaa :) Reinakin alkaa toipumaan hyvin valeraskauksista ja alkaa olemaan se oma ihana itsensä varmaan sekin osittain auttaa kun pääsee touhuilemaan ja juoksemaan metsissä ja elämään sitä "normaalia arkea". Jännä kuvitella, että joulukussa se leikataan eikä juoksuja tule enää ikinä. Tiistaina pidetään vapis ja torstaina taas treenien pariin. Unelma elää edelleen. :)
